Paimensukuisen lapinkoiran pentuja syntynyt 18.6.2022

Siriuksen (Kajaskiven Lemmonpaula) ja Oivan (Juskankankaan Hupiveikko) pennut 3 urosta  ja 4 narttua syntyneet 18.6.2022. Kaikki pennut ovat alustavasti varattuja. Yhdistelmän sukutauluun tästä. 

Kyseessä on yhteistyöpentue Siriuksen omistajan kanssa. Pennut syntyvät ja kasvavat Siriuksen omassa kodissa Mikkelissä ja rekisteröidään Kajaskiven nimiin.

Oiva ja Sirius (kuva Ropi Saari)

Sirius ja Oiva (kuva Pirkko Liljegren)

Kajaskiven Lemmonpaula eli Sirius on juuri 4 vuotta täyttänyt ihastuttava narttu. Sirius asuu Mikkelissä rivitalossa ja on ollut aina helppo ottaa mukaan omien ihmistensä menoihin. Sirius on sosiaalinen, vilkas ja vauhdikas sporttityttö, joka suhtautuu avoimen reippaasti kaikkeen maailmanmenoon eikä sillä ole ongelmia erilaisten äänten tai alustojen suhteen. Siriuksen kanssa ei ole harrastettu mitään erityistä, mutta äärimmäisen ahneena ja leikkimisestä tykkäävänä se on helposti motivoitavissa yhteiseen tekemiseen. Sirius ei ole riistaviettinen eikä se juurikaan hauku. Vilkkaudestaan huolimatta Sirius osaa myös rauhoittua kun mitään erityistä ei tapahdu ja sisällä se käpertyy mieluiten johonkin pehmeään paikkaan nukkumaan. Sirius on luonnetestattu loppupistein 142 ++ (laukauskokematon). Siriuksessa on paljon vanhempiaan Lempoa ja Onnia, mutta samalla sen yleisolemus muistuttaa hämmästyvän paljon nuorta Kello Riinaa. Ihastuin Kello Riinaan yli 20 vuotta sitten ja minulle tuli kaksi sen narttupentua Kajaskiven kantanartuiksi (Pilvipolun Lazzarella ja Pilvipolun Villa-Cugu). 

Sirius on kaunis, hyvärakenteinen, erittäin tehokkaasti ja tasapainoisesti liikkuva keskikokoa hieman pienempi narttu, jolla on kaunis nartun pää ja ilme. Lonkat B/B, kyynärät 0/0, selkä terve (SP0, VA0, LTV0) , polvet 0/0 ja silmät terveet (tark. 8/21). Prcd-pra ja Pompen - taudin suhteen tervegeeninen vanhempiensa tulosten perusteella, geenitestattu DM-terveeksi. IFT 122 -pra suhteen geenitesti tulossa eli tulos toistaiseksi avoin. Sirius on ollut koko elämänsä ajan perusterve eikä sillä ei ole allergioita, ei iho-tai korvaongelmia tms., ollut aina hyvävatsainen ja kaikki ruoka kelpaa aina ja vauhdilla. 
Juskankankaan Hupiveikko eli Oiva on 5-vuotias komea ja karismaattinen uros, joka asuu Joensuun kupeessa rivitalossa. Oiva teki minuun ensinäkemältä vaikutuksen tasapainoisella ja ystävällisen itsevarmalla olemuksellaan. Se on ystävällinen, sosiaalinen ja hyvähermoinen uros, jolla on hyvä toimintakyky ja joka ei hösää eikä sählää turhia. Oiva ei morsiamensa tapaan juurikaan hauku eikä sillä ole ongelmia erilaisten äänten, alustojen tai paikkojen suhteen. Oiva on yhteistyöhaluinen ja pitää ruuasta, joten sen kanssa on mukava toimia arjessa. Oivalla on hieman riistaviettiä. Luonnetestattu erinomaisin tasapainoisin loppupistein 173 +++ (laukausvarma). 

Oiva on komearaaminen ja terverakenteinen, keskikokoa hieman suurempi uros, jolla on kaunis uroksen pää ja ilme. Oivan lonkat ovat A/A, kyynärät 0/0, selkä SP0, VA0, LTV1, polvet 0/0 ja silmät terveet (tark. 5/21). Prcd-pra, IFT 122-pra ja Pompen-taudin suhteen Oiva on tervegeeninen. Oiva on DM-kantaja, josta syystä morsiamiseksi on valittu DM-tervegeeninen narttu ja pennut voivat olla korkeintaan tämän sairauden kantajia, mutta eivät voi sairastua ko. sairauteen. Oiva on ollut koko elämänsä ajan perusterve eikä sillä ole allergioita, iho-ongelmia tms.
Pennuista odotan kasvavan vanhempiensa kaltaisia ystävällisiä, sosiaalisia ja reippaita koiria, joilla on niin sanotusti "peruspalikat kunnossa". Vanhempien luonteiden perusteella pennuissa voisi olla potkua myös harrastuskoiriksi. Vilkkautta ja toiminnanhalua pennuissa on mahdollisesti keskivertolapinkoiraa enemmän, joka tulee ottaa huomioon etenkin pennun ensimmäisten vuosien aikana. Tällä tarkoitan sitä, että nuori koira tarvitsee riittävästi ja sopivassa suhteessa johdonmukaista ohjattua tekemistä ja vapaata liikuntaa. Vaikka kummallakaan vanhemmista ei ole äänten tai paukkujen suhteen ongelmia, niin silti on hyvä huomioida, että suomenlapinkoirissa esiintyy jonkin verran ääniarkuutta eikä kummankaan vanhemman suvun koirat ole kaikki läpeensä äänivarmoja. Tulevan pentueen sukutaulussa on useamman sukupolven verran minulle tuttuja koiria ja myös suvun terveystilanne on varsin kattavasti tiedossa.   

Suomenlapinkoira rotuna (sisältäen paimensukuisen lapinkoiran) ei ole säästynyt perinnöllisiltä sairauksilta ja sairastumisen riskiä on olemassa enemmän tai vähemmän kaikissa yhdistelmissä. Lapinkoirien tavanomaisimmat sairausriskit liittyvät autoimmuunisairauksiin (mm. kilpirauhasen vajaatoiminta, allergiat), harmaakaihiin (= katarakta/hc), epilepsiaan sekä nivel-/luustovikoihin. Lisäksi esiintyy pienempiä vähemmän tai ei lainkaan koiran elämää haittaavia vikoja kuten hammaspuutoksia, häntämutkaa, kivesvikaa ja napatyriä. Näitä samoja edellä mainittujen sairauksien riskejä löytyy myös Oiva - Sirius yhdistelmästä. 

Yhdistelmälle laskettu lonkkaindeksi on tällä hetkellä erittäin hyvä eli 115. Lisää lonkkaindekseistä voi lukea vaikka täältä. Oivalla on selässä pieni LTV 1 -muutos eli sillä on yksi lievästi välimuotoinen lanne-ristinikama, joka ei tavallisesti aiheuta oireita koiran elämässä. Siriuksen selässä ei ole muutoksia. Selkäkuvausten yleistyttyä erilaisia nikamamuutoksia on löytynyt useiden eri rotujen keskuudessa (lisätietoa selkämuutoksista esim. täällä). Merkittävin yhdistelmän terveysasioihin liittyvä seikka tuli ilmi toukokuussa, kun Oivan ensimmäisen pentueen yksi pentu sai epileptistyyppisen kohtauksen. Epilepsia-epäilyyn koiran lähisuvussa tulee aina suhtautua vakavasti ja tämä suvun epilepsiatapaus tulee huomioida, mikäli tulevaan pentueeseen kohdistuu jatkojalostuskäyttöön liittyviä ajatuksia. 

Tulevien pentujen sukutaulussa lähimmät sukulaisuusasteet autoimmuunisairauteen sairastuneisiin koiriin on Oivan puolisisar (sama isä, allergiaoireilu) ja Oivan emän isän sisarus (addisonintauti). Siriuksen puolelta vastaavat ensimmäiset sukulaisuusasteet autoimmuunisairauksien suhteen ovat Siriuksen isän puolisisar (kilpirauhasen vt.) ja emän puolisisar (kilpirauhasen vt.). Tulevien pentujen sukutaulussa lähin sukulaisuusaste epilepsian suhteen on Oivan ensimmäisen pentueen pentu, joka sai toukokuussa epileptistyyppisen kohtauksen. Siriuksen puolelta lähin epilepsiatapaus löytyy isän isän puolisisarelta. Silmäsairauksista suomenlapinkoirissa on eniten erilaisia kataraktoja eli harmaakaihia/hc, jonka erilaisten muotojen periytymismekanismeja ei tiedetä tarkkaan. Tulevien pentujen sukutaulussa lähimmät sukulaisuusasteet kaihin suhteen ovat Oivan emän emän puolisisar ja Oivan isän isovanhempien puolisisar. Siriuksen isän puolisisarella on kaihi, samoin Siriuksen emän emän puolisisarella. 

Nämä sairaustiedot ovat poimittu rotujärjestö Lappalaiskoirat ry sekä PLS ry julkisista terveystietokannoista lisättynä muutamilla omilla tiedoillani. Toivon pennun hankintaa suunnittelevan tiedostavan, että vaikka suomenlapinkoira onkin suhteellisen terve rotu, niin silti on aina olemassa mahdollisuus, että oma koira sairastuu. Sairaustietoja listaamalla haluan tuoda esiin sen tosiseikan, ettei täysin sairauksista vapaita sukuja ole suomenlapinkoirissa ja jokaiseen yhdistelmään liittyy jonkintasoisia kompromisseja sairausriskien suhteen. 

Jos kiinnostuit tulevasta pentueesta, niin luethan ennen viestin lähettämistä myös alla olevan Pentu meiltä  - infon.

- Kajaskiven kennel - noora.tornqvist(at)gmail.com -

Sirius kesällä 2021 kuva Pirkko Liljegren

¤ Lapinporokoiran pentuja on seuraavan kerran suunnitteilla noin vuonna 2024.

- Kajaskiven kennel - noora.tornqvist(at)gmail.com

Pentu meiltä ?


Kajaskiven pennut luovutetaan 7-8 viikon iässä rekisteröityinä, useaan kertaan madotettuina, mikrosirutettuina ja eläinlääkärin tarkastamina. Kauppakirjat laaditaan Kennelliiton sopimuslomaketta käyttäen. Pentu saa mukaansa kirjalliset hoito-ohjeet sekä pentupaketin, jossa on mukana mm. pari kiloa tuttua laadukasta kuivamuonaa. Liitän pennunostajan halutessa Paimensukuisen Lapinkoiran seura ry:n, Lappalaiskoirat ry:n ja/tai Porokoirakerho ry:n jäseneksi pennun ensimmäisen vuoden ajaksi.

Pennut syntyvät omakotitalomme alakerrassa, jossa emo saa rauhassa keskittyä pentujensa hoitoon. Pentujen kasvaessa ne saavat oleskella koko talossa muun lauman parissa ja ulkoilevat paljon aidatulla pihallamme 3-4 viikon ikäisestä lähtien. Varhain aloitettu säännöllinen ulkoilu tukee pennun myöhempää sisäsiisteyskasvatusta. Pentuja käsitellään päivittäin niiden syntymästä lähtien ja ne tottuvat pienestä pitäen erilaisiin ihmisiin sekä turvallisiin aikuisiin koiriin. Pennut tutustuvat arkisiin asioihin, erilaisiin alustoihin ja ääniin jo ennen luovutusikää, joka luo hyvän pohjan pennun sosiaalistamiselle sen muutettua uuteen kotiinsa.

Kajaskiven pennut luovutetaan vain aktiivisiin perheisiin, joissa koira saa olla mahdollisimman paljon mukana oman ihmisensä elämässä ja koiran sielunelämään sekä tapakasvatukseen paneudutaan. Kilpailumielessä jonkin lajin harrastaminen ei ole välttämätöntä, mutta jollain muulla tapaa tavoitteellinen koiran kanssa yhdessä tekeminen/harrastaminen on toivottavaa. Tällöin koiran kanssa on yksinkertaisesti paljon mukavampi elää ja koiraan muodostuu parempi suhde yhteisen tekemisen kautta. Varsinaisia harrastus- tai näyttelyvaatimuksia ei siis kasvateillamme ole. Vaikka lappalaiskoirat viihtyvät erinomaisesti ulkona säässä kuin säässä, niin ulkona asuvaksi koiraksi en kasvattejani luovuta, sillä lappalaiskoiran kuuluu saada olla siellä missä sen ihmisetkin ovat. Lappalaiskoira soveltuu niin kaupunki - kuin maalaiskoiraksi kunhan sille tarjotaan riittävästi mielekästä tekemistä. Etenkin nuoruusvuosina pelkästään hihnan päässä tapahtuva ulkoilu kolmesti päivässä ei riitä, vaan voidakseen hyvin lappalaiskoira tarvitsee säännöllisesti niin fyysistä kuin psyykkistä aktiviteettia.

Toivon tiedusteluja pennuista ensisijaisesti sähköpostitse. Tiedustellessasi pentua, kerrothan hieman itsestäsi ja perheestäsi, millaisiin olosuhteisiin pentu olisi muuttamassa sekä mahdollisesta aiemmasta koirakokemuksestasi. Minulle saa myös mielellään esittää tarkentavia kysymyksiä tulevasta yhdistelmästä, jalostusperiaatteistani tai pentujen kasvuolosuhteista.  Pentua kysyvältä edellytän, että siinä vaiheessa, kun pentutiedustelua meiltä tehdään, niin perhe on tutustunut ennalta rotuun ja sen ominaisuuksiin. Lisäksi toivon, että jo pennunhankintaa suunnitellessaan tuleva koiranomistaja hankkii riittävät tiedot koiranpennun kasvatuksesta ja -kouluttamisesta ja täydentää näitä tietoja aktiivisesti eri lähteitä hyödyntäen.  Ennen pentujen syntymää voi ilmoittautua pennuista kiinnostuneeksi, mutta päätöksen pentujen alustavasta varaamisesta kuhunkin perheeseen teen vasta pentujen synnyttyä ja niiden kasvettua hieman.  Alustavan varauksen yhteydessä pentuja ei vielä yksilöidä, vaan pentujen ollessa noin 6 viikon ikäisiä suosittelen kuhunkin perheeseen mielestäni sopivinta pentua, toki perheen omia toivomuksia kuunnellen.

Kun pentu on muuttanut meiltä uuteen perheeseensä, kuulen mielelläni miten pennun ja myöhemmin aikuisen koiran kanssa sujuu. Tarvittaessa opastan koiran kasvatukseen ja koulutuksen liittyvissä kysymyksissä. Toivon, että mahdollisista vanhemmallakin iällä ilmenevistä terveyspulmista kerrottaisiin minulle, jotta voisin huomioida ne mahdollisissa tulevissa jalostusvalinnoissa. Toivoisin kaikkien kasvattieni käyvän virallisissa luustokuvissa noin 2-3 vuoden iässä sekä ainakin yhden kerran elämässään virallisessa silmätarkastuksessa. Vaikka koiraa itseään ei käytettäisikään jalostukseen, niin nämä tutkimukset antavat tärkeää tietoa paitsi yksittäisen kasvattajan jalostusvalintoihin, niin myös koko rodun terveystilanteeseen.  

- Kajaskiven kennel - noora.tornqvist(at)gmail.com